Eron jälkeinen muutto on kaksi asiaa kerralla: juridinen prosessi ja käytännön muutto. Ne kannattaa pitää erillään. Laki ratkaisee, kuka saa jäädä asuntoon ja miten omaisuus jaetaan; muuttofirma kuljettaa vain sen, minkä asiakas osoittaa. Tämä opas käy läpi asunnon hallinnan, irtaimiston jaon, vuokrasopimuksen, muuttoilmoituksen, etuudet ja käytännön järjestelyt kahden muuton päivälle. Yleinen tehtävälista on sivulla muuttajan muistilista.
Kuka saa jäädä asuntoon?
Avioliitossa asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Avioliittolain (234/1929) 24 §:n mukaan tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin, velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista ja oikeuttaa puolison käyttämään toiselle puolisolle kuuluvaa asuntoirtaimistoa. Päätös ei riipu siitä, kumman nimissä asunto on. Se voidaan panna heti täytäntöön, ja se on voimassa toistaiseksi, kunnes ositus tai omaisuuden erottelu on saanut lainvoiman – kuitenkin enintään kaksi vuotta.
Avioeroon liittyy harkinta-aika. Avioliittolain 26 §:n mukaan puolisot tuomitaan avioeroon, kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta ja jompikumpi sitä vaatii; vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Harkinta-aikaa ei tarvita, jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta.
Avoliitossa ei ole vastaavaa säännöstä asunnon käytöstä. Asunto seuraa omistusta tai vuokrasopimusta: se, joka omistaa asunnon tai on vuokralainen, saa lähtökohtaisesti jäädä. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) koskee sen 3 §:n mukaan avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Irtaimiston jako
Avioliitossa omaisuus jaetaan osituksessa, tai jos kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, omaisuuden erottelussa. Avoliitossa lain 26/2011 mukaan omaisuuden erottelu toimitetaan, jos avopuoliso sitä vaatii, ja erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa; jos yhteistä omaisuutta on, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava.
Riitatilanteita ratkoo yksi hyödyllinen olettamasääntö. Lain 26/2011 mukaan, jos omaisuutta eroteltaessa ei sopimuksesta tai olosuhteista käy selville eikä voida näyttää, kumman avopuolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu tai että se on yhteistä, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuitit ja kuvat ratkaisevat.
- Tee huonekohtainen lista kaikesta irtaimistosta ennen kuin mitään siirretään.
- Valokuvaa jokainen huone kokonaisuutena ja arvokkaat esineet erikseen.
- Kerää kuitit, takuutodistukset ja tilitapahtumat isoista hankinnoista.
- Merkitse listaan kolme saraketta: minun, sinun, epäselvä. Epäselvät jätetään paikoilleen siihen asti, kunnes niistä on sovittu.
- Kirjatkaa sopimus kirjallisesti ja allekirjoittakaa se, vaikka väli olisi hyvä. Muisti muuttuu vuoden kuluessa.
Kumpikin voi myös hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä osituksen tai omaisuuden erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla on lisäksi oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta niin, että purkaminen pelkkien omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen. Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta – tai jos erottelua ei ole tehty, kolmen vuoden kuluessa siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.
Vuokrasopimus yhden nimiin tai irti
Lain asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) 11 §:n mukaan aviopuolisot ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät vastaavat vuokrasopimuksesta yhteisvastuullisesti, kun he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen vuokraamassa huoneistossa. Myös puoliso, joka ei ole vuokrannut huoneistoa, vastaa toisen muutettua vuokrasopimuksen velvoitteista niin kauan kuin hän asuu siinä. Pelkkä pois muuttaminen ei siis vapauta vuokranmaksusta – tarvitaan irtisanominen tai sopimuksen muuttaminen.
Lain 48 §:n mukaan tuomioistuin voi yhteiselämän lopettamisen tai avioeron yhteydessä määrätä sen aviopuolison, joka enemmän on asunnon tarpeessa, jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen vuokrasuhteesta – tai vapauttaa molemmat. Sama koskee muitakin kuin aviopuolisoita, jotka ovat vuokranneet huoneiston yhteiseksi asunnokseen. Lain 53 §:n mukaan puoliso ei saa yksin irtisanoa yhteisenä kotina käytetyn asunnon vuokrasopimusta ilman toisen puolison suostumusta.
Käytännön järjestys on tämä: sopikaa ensin keskenänne, ottakaa sitten yhteys vuokranantajaan ja pyytäkää sopimuksen muuttamista yhden nimiin kirjallisesti. Jos vuokranantaja ei suostu, asian voi viedä tuomioistuimeen. Vuokralaisen irtisanomisaika on 52 §:n mukaan yksi kuukausi, ja se lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen tehdään. Asunnon luovutuskunnon vaatimukset on käyty läpi sivulla vuokra-asunnon luovutus.
Muuttoilmoitus ja lasten osoite
Kumpikin tekee oman muuttoilmoituksensa. Digi- ja väestötietoviraston ohjeen mukaan, jos vain toinen huoltaja muuttaa kaikille yhteisestä kodista alaikäisten lasten kanssa, huoltajien on hyvä sopia lasten asumisjärjestelystä ennen muuttoilmoituksen tekemistä. Jos toinen huoltaja muuttaa lapsen kanssa kodista, jossa he ovat asuneet kahdestaan, huoltaja voi tehdä molempien ilmoituksen itse. 15 vuotta täyttänyt nuori tekee oman ilmoituksensa.
Vuoroasumisesta kannattaa tietää yksi asia etukäteen: DVV:n mukaan lapselle ei voi ilmoittaa kahta pysyvää kotia, koska väestötietojärjestelmässä voi olla vain yksi vakinainen osoite kerrallaan. Tieto vuoroasumisesta tallennetaan automaattisesti lapsen huoltotietoihin, eikä siitä tule merkintää osoitetietoihin. Määräajat ja ohjeet ilmoituksen tekemiseen ovat sivulla muuttoilmoitus.
Asumistuki ja muut etuudet
Kelan mukaan ero vaikuttaa Kelan tukiin silloin, kun asut kumppanisi kanssa pysyvästi erillään parisuhteen päättymisen takia. Avioerosta Kela saa tiedon tuomioistuimelta automaattisesti, mutta avoerosta on ilmoitettava itse. Tarkistettavia etuuksia ovat ainakin yleinen asumistuki, jonka määrä lasketaan uudelleen ruokakunnan koon ja tulojen mukaan, elatustuki, lapsilisän yksinhuoltajakorotus sekä opintotuki ja eläkkeensaajan asumistuki. Tee ilmoitus heti, kun erillään asuminen alkaa – asumistuki tarkistetaan ilmoituksen perusteella, ei takautuvasti arvaamalla.
Käytännön muutto: kaksi muuttoa samana päivänä
Erossa on usein kaksi muuttoa: molemmat lähtevät, tai toinen lähtee ja toinen järjestää asunnon uudelleen. Muutama järjestely helpottaa päivää.
- Sopikaa eri kellonajat. Yksi kuormaa aamupäivällä, toinen iltapäivällä. Kahden kuorman yhtäaikainen lastaus samasta ovesta ei toimi.
- Merkitse laatikot nimikirjaimilla, ei vain huoneella. Sekaannus syntyy juuri tässä.
- Erottele tavarat fyysisesti etukäteen: yksi huone tai huoneen puolikas kummallekin.
- Jos uusi asunto ei ole vielä vapaa, siirrä tavarat välivarastoon. Flyton 6 m³ varastoyksikkö maksaa 100 €/kk ja 2 m³ yksikkö 50 €/kk, katso muutto ja varastointi.
- Pieneen määrään tavaraa riittää usein pienmuutto; koko kodin muutto etenee kuten tavallinen kotimuutto.
Yksi asia on hyvä sanoa suoraan: muuttofirma ei ratkaise riitoja omistuksesta. Kuljetamme sen, minkä tilaaja osoittaa, ja jos jonkin esineen omistus on epäselvä tai toinen osapuoli kiistää sen paikan päällä, esine jätetään paikoilleen. Se ei ole haluttomuutta auttaa vaan ainoa tapa toimia, joka ei tee tilanteesta pahempaa. Merkitse siis epäselvät esineet etukäteen ja sovi niistä ennen muuttopäivää.
Tuki ja jaksaminen
Avioliittolain 20 §:n mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on pyrittävä ensi sijassa selvittämään asianosaisten välisissä neuvotteluissa ja ratkaisemaan sopimuksella, ja lain 5 luku (20–23 a §) sääntelee perheasioiden sovittelua. Sovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. Palvelu on hyvinvointialueen järjestämä, ja siihen ohjaudutaan sosiaalitoimen kautta.
Toinen matalan kynnyksen vaihtoehto on kirkon perheneuvonta, joka on tarkoitettu parisuhteen ja perheen kriisitilanteisiin eikä edellytä kirkon jäsenyyttä. Lisäksi Kirkon keskusteluapu tarjoaa keskusteluapua puhelimessa ja verkossa. Muuton ja eron yhdistelmä on yksi elämän kuormittavimmista tilanteista, ja avun pyytäminen kannattaa tehdä ennen kuin väsymys näkyy lapsissa.
Lähteet
- Avioliittolaki 234/1929, 20–24 ja 26 § (Finlex) – https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234
- Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 26/2011 (Finlex) – https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110026
- Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995, 11, 48, 52 ja 53 § (Finlex) – https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1995/481
- Kotikuntalaki 201/1994, 7 § (Finlex) – https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/201
- Digi- ja väestötietovirasto: Muutto Suomessa – https://dvv.fi/muutto-suomessa
- Digi- ja väestötietovirasto: Usein kysyttyä muutoista – https://dvv.fi/usein-kysyttya-muutoista
- Kela: Jos eroat – https://www.kela.fi/ilmoita-muutoksista-ero
- Kela: Yleinen asumistuki – https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Perheneuvonta – https://evl.fi/apua-ja-tukea/perheneuvonta
- Kirkon keskusteluapu – https://www.kirkonkeskusteluapua.fi/
- Flyto: Varastointi – /varastointi